Sivut

torstai 16. heinäkuuta 2015

Sitä sun tätä


Viikonloppu meni nopsaa töiden merkeissä.
Maanantai vapaa, johon oltiinki lykätty ohjelmaa jo ihan kivasti.



Aamupäivällä ylös ulos ja lenkille, jonka jälkeen koirahieroja saapui kotiin, Roy sai luun tarhaan ja Nina rupes hieromaan ensinnä Riimiä.

Rene tosiaan voitti lahjakortin mätsäreistä, jossa 1h ilmainen hieronta koirakolle. Samalla hierotutin Riiminki.

Riimillä ei ollu lihaksissa mitään moitittavaa. Oikein vetreä tyttönen. Hienosti myös malttoi maata alustalla ja nautti hieronnasta.


Reneä hierotessa oikea lanne tuntui kireältä, johon Rene myös reagoi.
Kuulemma yleistä agikoirilla, että lanne jumissa. Vasemmasta lanteesta ei löytyny mitään, eikä myöskään mistään muualtakaan. Hyvä niin ja hyvä, että oikea lanne saatiin hierottua kuntoon.

Reilu 2h vierähti nopsaa Ninan kanssa jutellen ja koirat nautti kympillä.
Ihan takuulla otan yhteyttä toistekki Ninaan. Vaikutti hyvin pätevältä hierojalta.



Iltapäivällä Riimi pääsi ihanan Jeni seropin kanssa rallitteleen Soukan puistoon, tai no.. voiko sitä nyt ihan rallitteluks sanoa. Neiti tais olla aika väsy hieronnasta, joten hiekkapainit oli paljo kivemmat ja kuopan kaivuut.

Noin 1,5h kului nopsaa puistoilun merkeissä ja tyttöset tuli hienosti juttuun.
Puiston jälkeen Riimi kotiin, Markus kyytille ja suuntasimme vielä illaks äitille kyläileen.


Äitin jälkeen koirien kans iltalenkki ja siinä samassa tuli huomattua, että mikäs Royn oikeaa korvaa vaivaa ko roikottaa tätä ja ravistelee päätään.
Lenkin jälkeen sisällä katottiin korvaa taskulampulla ja hyi olkoon! en nähny edes korvakäytävää kunnolla, kun korva oli ihan täynnä tummaa töhnää. Vasen korva täysin puhdas, ei mitään likaa.
Ei siinä muu auttanu ko rueta korvaa putsaan, josta Roy ei tykänny sitte yhtään! hieman puhtaammaks sain, mutta kyllä se korva selvästi oli kipeä.
Siinä samassa tuli Renen ja Riiminki korvat puhdistettua ja kaikkien kynnet leikattua.




Tiistaina aamuvuoron jälkeen koko poppoon kans pitkä remmilenkki, lenkin jälkeen Royn laittaessa tarhaan otin pannan poies kaulasta ja raukka jopa ulahti ko korvaan tais sattua.. :/ onneks oli keskiviikolle varattu eläinlääkäriaika.

Illalla klo. 19-20:30 oli Niinu Agility Sportilla Tiian vetämä ratatreenikurssi, jossa Riimi teki oikein kivasti töitä.
Vauhtia riitti ja paljon leikkiä.

Ylempi video kertoo enemmän agitreeneistä.



Keskiviikkona klo. 8:15 suunnattiin Royn ja Riimin kans eläinlääkäriin, jossa Roy sai olla ensimmäinen potilas.
Ihme ja kumma huonon kokemuksen jälkeenkin Roy oli hyvin avoimella tuulella lääkäriin mentäessä, häntä heilui ja herkut kelpas.
Vuos sitte tosiaan ko Roy kävi lekurissa, kasroitiin herra ja leikkaushan epäonnistui.

Punnitsin Royn ja puntari näytti tasan 32kg!! ihan huippua, ei ole tullu lisää painoa sitte kevään jälkeen.

Eläinlääkärin tutkiessa Roy aivan yhtäkkiä jämähti paikoilleen, nojas muhun ja selvästi pelkäs. Sydämen kuunteluki oli ihan kamalaa herran mielestä.
Rokotuksesta ja sirutuksesta herra ei sanonut mitään, mutta auta armias ko lekuri rupes kattomaan kipeää korvaa. Roy pyrki karkuun, eikä antanu sekunttia kauempaa korvalampulla katsoa korvaan.. herra örähti kerran ja ensimmäisen kerran elämässä kuonokoppa suun eteen.
Joku avustaja tuli huoneeseen myös katsomaan ja sanoi Roylle, että: "ohhoh, etkö osannu käyttäytyä?" ja siihen eläinlääkäri: "ei osannu ei, haluaa vain purra"..
Minä nielin ja nielin sanojani, enkä ruennu möykkäämään. Miten eläinlääkäri voi päätellä yhestä örähyksestä, että Roy haluaa heti purra?! niskakarvat eivät olleet ees pystyssä, jotka Roy nostaa yleensä todella nopsaa ja jopa ihan turhaakin, ei näyttäny hampaita ja häntäkin heilui. Enemmän koko koira oli paniikissa loppujen lopuks siittä kuonokopasta.
Roy nimittäin örisee todellatodella usein. Leikkien, juosten ja nukkuenki. Se örisee ja vikisee siittäki jos minä hänen korviaan puhistelen. Ei se kuitenkaan tarkota heti, että herra purisi.

Korva saatiin loppupeleissä katsottua ja tulehushan siellä oli. Korvatipat saatiin siis messiin, joita täytyy antaa nyt viikon verran ja kahesti päivässä.
Huoneesta päästessä poies avustaja oli aivan ihmeissään kui hyvin Roy osaski käyttäytyä. Herra anto pusuja ja kinus lisää rapsuja. Nii-i, no joo.. antaa olla. Onneks osasin pitää tällä kertaa turpani kiinni, enkä tehny kärpäsestä härkästä.

Sirusta sen verran, että tosiaan olis tarkotus Roy myös fix-rekata, jotta päästäis ehkä jopa jo tänä vuonna korkkaamaan tokokisat. :)

Royn jälkeen vuorossa olikin meidä Miimi.
Eläinlääkäri ihan nauro, että miten voi olla näi avoin ja onnellinen tyttö ko pääsee lääkäriin. Isot kehut neiti sai, rokotusta ei huomannutkaan ja vieläpä hyviä herkkuja tarjottiin. Riimillä tais olla onnen päivät.

Lekurin jälkeen kotiin nukkumaan, jonka jälkeen lenkki koko lauman kans ja iltavuoroon.


Super ihana pantakin saapui eilen postissa Riimille! en voinu vastustaa.

Tänään on oltu aamuvuorossa, käyty koko lauman kans lenkillä, pakattu ja piakkoin junaan Riimin kanssa. Me lähtää Pohjanmaalle, jonne tulevat myös Markus, Roy ja Rene perässä huomenna yöllä.
Koirille luvassa siis irtioloa ja hauskanpitoa koirakaverien kanssa.

1 kommentti:

  1. Sinut on haastettu! http://koheltawat.blogspot.fi/2015/07/liebster-award.html

    VastaaPoista