Sivut

maanantai 26. lokakuuta 2015

Sisarukset tapasivat ♥




Lauantaina (24.10) aamupäivällä lauman kans 45min remmilenkille ja siittä suoraa bussipysäkille oottaan Sannia ja Priimaa.

Klo. 12 aikoina Sanni ja Priima tulivat bussista ulos ja meidä karvakorvat oli seota onnesta. Riimi ei ois millään malttanu kotipihalle saakka (300m kävelyä) odottaa, jotta pääsee piänen labbis vaavan kans leikkimään.




Kotipihalla portin ovi kiinni ja koirat rallittelemaan!

Kyllä niillä oliki keskenään huippua. Roy ja Rene rallitteli ja Riimi ja Priima paini maassa. Priima on selvästi tottunu kovaäänisiin ja isokokosiin koiriin, sillä ei Roynkaan örinäleikit sitte yhtään pelottanu. Harva ko ton mustan äijän leikkejä ymmärtää.



Koirat sai rallitella pihalla reilu tunnin ja sisällä juotii nopsaa teetä.
Sanni ja Priima tulivat kyyillä Suomenojalle saakka ja minä suuntasin töööihin iltavuoroon.

Kiitos Sanni ja Priima seurasta! ♥


Iltavuorosta kotiin, koirie kans iltalenkki ja lenkin jälkeen Riimin harjaus alkakoon!
Max. 15min jaksaa harjata yhtäsoittoa ja se saanen riittää. Karvaahan tuosta ois lähteny vieläki enemmän, mutta oon ottanu tavotteeks että joka toinen päivä harjaan sitä sen 15min ja kerään karvat pussiin.

Miksi pussiin?
Työkaveri kertoi, että hän voi tehä niistä vaikka mitä hyödyllisiä käsitöitä, joten.. parempi ne on kai talteen laittaa ko heittää roskiin.
Ihanan pehmeäähän tuo karva on ja jos itellä ois taitoja nii varmasti keräisin talteen kans kaikki karvat.



Tänään sunnuntaina (25.10) aamuvuoron jälkeen kotiin, kulta oli tehny täydellistä sapuskaa, käyttäny koirat lenkillä ja herkuttelun jälkeen Roy autoon ja kaahattiin Viherlaaksoon.

Viherlaaksossa oltiin sovittu reffit Lindan ja Royn siskon Mandin kanssa.


Heti autosta ko koirat hyppäs ulos, oltii molemmat sillee: "eeikä, voiko olla?" ja hirveesti lässyttelyä.

Koirat tutustu toisiin oikein mainiosti ja siittä lähettiin kiertään lenkkipolkuja. Juttua riitti ihan hirmusti ja molemmat puhu ko papupajat.

Roy on nii omanlainen koira ollu aina ja kerranki mää löysin toisen koiran, jolla just samankaltaset eleet ko meidä höntillä.
Siis ne oli nii samanlaisia! ilmeet, liikkeet, korvat, nassu ja kroppakin. Mandillä hieman pidempi karva ja toki värissä huima ero, mutta toinen on perinny värinsä emältä ja toinen isältä.

Lenkillä tallusteltiin menemää ja oltii aiva ihmeissää miten koirat tuleeki nii hyvi juttuu. Roy ja Mandi käveli myös jatkuvasti lähekkäin, välillä jopa ihan kiinni toisissaan, joka pisti ihmetyttämään. Molemmat ko on sellasia "erakoita", jotka viihtyy omissa oloissa, eikä tykkää nii muiden koirien läheisyydestä.
Sellane tunne tuli, että aivanko ne ois tuntenu.. voiko ne tietää, että niissä on jotain samaa? miten ihmeessä ne muute noi ois tehneet?

Lenkin jälkeen käytiin vielä pikaseen koirapuistoilemassa ja Roy innostutti siskoa hieman leikkiin. Sää ei kuitenkaan ollut mikään parhain enää lopussa, joten 1,5h lenkki sai riittää ja sovittiin, että nähään taas pian. Välimatkaa kun ei ole paljoa nii ois pitäny nähä jo paljon aiemmin!

Kui täydellistä nähä omien koirien sisaruksia. Se jotenki avartaa hirveesti ja ko saa jakaa kokemuksia toisen kans ja todeta, että: "hei, meillä on ollu just vastaava tilanne!". Ihan kananlihalle meni välillä iho.

Huippu lenkki Lindan ja Mandin kanssa. Toivottavasti näemme taas piakkoin :)



Tähän väliin kuvaa meidän talviauton takakontista (yllä oleva kuva) ja kyllä nyt on koirilla tilaa matkustaa! On ostettu uus suoja, joka ei päästä kosteutta ja likaa läpi. Ikeasta käytii ostaan myös liukuestematto ja 3 vihreää mattoa, sillä täytyyhän mattojen olla sävysävyyn auton värin kanssa. ;)



Illalla klo. 20-21 Royn kans ohjatut tokotreenit Agimestassa!

Videolta näkee kaiken mitä tehtiin ja Roy vaa oli ihan huippu. Energiaa piisas, jakso keskittyä ihan täydellisesti ja halus tehdä koko ajan lisää ja lisää.

Liikkeestä seisominen ja istuminen on jääny pahasti tauolle. Kunnon käsiavut tarvii koira vielä niissä, mutta istumisessa mun ei tarvis kuulemma enää peruuttaa.

Liikkeestä maahanmenossa Roy nuuskii hirmusti maata, koska yleensä heitän herkun nopeasta maahanmenosta ja tää on jääny selvästi herralle aivomuistiin. Katto maata pitkän aikaa, että: "heeetkone, misä se mun herkku on?".
Siihen saatiin neuvona, että nopeasta liikkeestä iso kehu, jatkan pienen matkan eteenpäin, käyn palkkaamassa koiran ja menen taas kauemmas.

Estehypystä tykkään. Voisin lopettaa sen vartalolla heilumisen ko kädestäki on jo päästy eroon.

Seuraaminen on mitä on.. tykkään kontaktista, mutta peppu menee aikalailla ulospäin. Roy on kuitenki tosi skarppina siinä nii en haluu sitä rueta nyt iha kunnolla työstään, jottei maku mene ja selkään tule mitään ylimääräsiä jumeja.

Paikallaolosta voisin sen verran mainita, että avustan Royn kädellä maahan, jotta liike olis suora. Pikku hiljaa rupean häivyttämään kättä. Sama noustessa, sillä peppu heiluu ilman käsiapua ja perusasennosta tulee tällöin vino. Käsiavulla pysyy herran peppu maassa ja noustaan oikein ripeää istumaan.


6 kommenttia:

  1. Ihana toi Mandi!!❤️❤️ Millä kameralla muuten kuvaat, ku saat aina niin selviä kuvia koirien leikeistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Runkona Canon 600D ja tän postauksen kuvat otettu canonin 50mm f1.8
      Parempikin putki löytyy (canon 85mm f1.8), mutta kotipihalla rallittelut osuu aiva nii lähellä sille putkelle ja mandia tavatessa vettä sato, joten raaskii vanhempaa vaa sillo kantaa mukana :D

      Poista
  2. Voi Roylla on niin hyvä fiilis tossa videossa, häntä vaan vispaa :D Ja kyl on saman näköinen siskonsa kanssa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niimpä! :) se oli nii fiiliksissä. Ihme ja kumma että virtaa riittiki nii hyvi vielä illalle vaikka päivällä tehty paljon.
      Niissä oli kyllä paljon samaa ^^

      Poista
  3. Onpas hämmentävän samannäköinen kaksikko! :-D Ovat kuin kopioita toisistaan, mutta värit erit! Kuvat vielä jotenkin korostaa yhtäläisyyttä, kun ilmeet ja pään asento ovat samat :)

    VastaaPoista