Sivut

perjantai 9. lokakuuta 2015

Viikkoon mahtuu paljon!



Lauantaina (3.10) aamupäivällä koko lauman kans lenkki ja lenkin jälkeen autolla koko kööri suuntas Poriin!

Mitäs me Porissa?
Pappa asuu siellä.
Pappa on asunu ennen meijän kans Himangalla, oltiin naapureita ja asuttiin toisistamme 200m säteellä. Joka ilta tuli ennen käytyä pappan luona kahvilla ja monesti penkan lenkin jälkeen suunnattiin pappalle kyläileen. Roylle riitti ko kertoi, että: "menemene pappalle!" nii herra jo kiiti pappan oven luo, haukahti ja pääsi sisälle. Jokainen kuitenki tietää, että elämässä sattuu ja tapahtuu. Ajat muuttuu ja me molemmat muutettiin eri paikkakuntiin. Luojan kiitos Poriin ei ole Espoosta ko n. 3h ajomatka.
Pappaa viimeks nähny 6kk sitten sairaalassa teho-osastolla, josta meijä teräsmies vain nousi pystyyn ja asuu nyt ihan keskustan tuntumassa. Roy ja Rene tuntee pappan erinomaisesti, mutta Riimi ei. Pappa oli nähny Riimin viimeks iiiihan pentuna Kannuksessa. Taapero nukku ko vauvva Markuksen sylissä.

Nyt oli kuitenki aika päästä pappaa moikkaan koko lauman kera. Puhelimella puhelut ei ole mitään verrattuna siihen ko näkee pitkästä aikaa rakkaan sukulaisen.

Porissa koirien pissatusten jälkeen sanoi Roylle: "mennää pappalle, missä pappa?" ja voieeei, koko koiruus meni totaalisesti sekaste. Roy aivan huus remmissä ja hyväkö Markus sai pidettyä koiraa. Päästiin pappan ovelle ja Reneki sillo tajus, että nyt on joku tuttu haju ilmassa.
Sisälle päästessä Roy oli jo melkei pappan sylissä ja Rene pomppi ko mikäki kenguru. Riimi meni häntä heiluen pappan käsiä nuolemaan ja oli ko ois aina tuntenu.

Se tunne miten koirat reagoi ko pääsivät pitkästä aikaa pappaa näkemään... sitä vaan ei pysty sanoi ees kertomaan. Kaikilla oli ollut ihan hirmu iso ikävä. Melkei itku pääsi.

Porissa 4h vierähti nopsaa ja lenkkiki tehtiin ihan keskustan tuntumassa. Eipäs tuo Pori mikään huonon näköne paikka ole. Voishan sielä jopa asua.

Iltapäivällä sanottiin pappalle heipat ja lähettiin takas Espooseen ajeleen.
Espoossa lenkki koirie kans ja ilta rauhotuttiin tv:n ääreen.


Sunnuntaina (4.10) aamulla koko lauman kans lenkki ja hetken päästä Henna ja Luna tulivatkin meille. Renellä oli kaikki valmiina, rokotuskortti mukana, näyttelyremmi ja herkkuja. Mersulla lähettiin yhessä kohti Lohjan mätsäreitä.

Paikanpäällä käytiin ilmottautumassa, Luna pieniin aikuisiin ja Rene x-rotuisiin.
Ilmottautumisen jälkeen käytiin heittämässä lenkki ja harjailtiin koiria.

Sekarotusia oli 6kpl ja parikehässä Rene sai punaisen nauhan. Ryhmäkehässä Rene seisoi aluks todella nätisti ja ravaski hyvin, mutta sittekö meidän edessä oleva seropi narttu käteltiin ulos kehästä, Rene meni totaalisesti sekaste. Se pyöri ko säkkyrä, ois halunnu mennä nartun perään, haisteli ilmaa, eikä kuunellu enää yhtää mitään. Jouduin piiiiiitkästä aikaa asetteleen herran tassut ja lähtihän se paikoiltaanki luikkimaan poies, eikä suostunu seisomaan enää nätisti. Siinä vaiheessa löin hanskat tiskiin ja päätin, että ei tässä auta enää mikään.
Ihme ja kumma Rene edes sijouttui ja oli mätsäreissä x-rotuisten PUN3.
Herra voitti itselleen ruusukkeen, narulelun, herkkupussin ja jotain muuta ihan turhaa (pikkulapsille tarkoitettua krääsää).

Kehästä poistuessa kyseinen narttu oli ihan vieressä ja Reneen ei saanu mitään kontaktia. Enhän mä aluks edes nähny onko koira uros vai narttu, mutta eipä mun hormoonihullu menis noi sekaste urkista.
Kaikenlisäks nartun takapää oli niiiiiiin turvoksissa, että ei voinu olla ku 100% varma et sillä oli juoksut.

Kui raivostuttavaa, siiis..... ärh. Miks, oi miksi SEKAROTUINEN juoksuissa oleva narttu täytyy tuoda MÄTSÄREIHIN väenvängällä? koira ei edes nauttinut kehässä olosta.
Tämmöstä tuskaa saa vain uros koirie omistajat kokea ja myös itse ne koirat.

Loppupäivä mätsäreissä sujui kuitenkin moitteitta. Juoksune narttu poistui paikalta ja Renekin rauhoittui. Hennaa ja Lunaa seurattiin kehän laidasta ja kui paljo pentu on edistyny ♥ Luna sai sinisen nauhan, eikä sijoittunut.

Mätsärien jälkeen takas meille, Rene kotia ja Riimi otettiin matkaan mukaan.


Autolla Soukkaan, jossa Sanni kera koiralauman olivatkin meitä jo odottelemassa.

(c) Sanni

Priima & Luna (c) Sanni

Koirilla oli ihan superia! mentiin läheiseen rantaan, jossa koirakot ui meressä, painivat ja rallittelivat. Lunalla ja Priimalla synkkas hyvin ja Jeri ja Nemo olivat Riimissä kiinni. Jeri vei kyllä voiton ja halus koko ajan pusutella Riimiä.

Hajurako on oltava! (c) Sanni

Rannalta käytiin heittään vielä pieni lenkki ja suunnattiin takas autolle. Reilu 1h lenkki tuli kuitenki heitettyä ja koirat oli tyytyväisiä.

Soukasta kotiin, josta Henna lähti Lunan kans kotia päin. Riimi pääsi sisälle Renen kans, Markus oliki jo valmiina ja lähettiin äitille syömään.
Äitiltä kotia, herkut ja treeniliivi mukaan, Roy autoon ja tokotreeneihin.

Hyvät ystävykset <3 (c) Sanni

Roylla oli pitkä treenitauko ja pelkäsin jo, että herra ois unohtanu kaikki liikkeet.
Hallissa Roy oli aivan intona. Virtaa riitti eri liikkeisiin ja yllättihän se minutkin.

Paikalla makaaminen sujui loistavasti, mutta paikalla istumisessa jouduin 1min kohalla käyä nostamassa herran maasta ja loppuajan pysyi ongelmitta istualleen.

Otettiin myös pitkästä aikaa kapulaa. Kapulan nähdessään Roy hyppi vasten ja oli sillee: "anna jo, anna nyt!" ja otti hienosti kapulan suuhun. Kerran sylkäs pois, mutta pari muuta kertaa piti hienosti suussa.

Lopuks otettiin seuruuta ja kaukokäskyjä. Kaukokäskyissä tuppaa tulemaan koko ajan lähemmäs mua. Täytynee pysyä siis vielä lähellä koiraa, eikä pitää isoa välimatkaa.

Treenie jälkeen mulla oli kotona kolme onnellista koiraa, joista jokainen sai päivän aikana tehdä sitä mistä he nauttivat ♥


Maanantaina tilaus saapui kotiovelle saakka ja voi juku, kyllä tätä tilausta oltiinki odoteltu. Nimittäin agikepit saapui! 12kpl löytyy, jotka helppo laittaa maahan kiinni.
Zooplussalta tilattu.

Iltapäivällä tuli treenattua jo Riimin kans 2x2 pujottelumenetelmällä ja Renen kans neljällä kepillä. Riimillä oli ollut noin kuukauden tauko kepeistä ja parin kerran jälkeen neiti muisti mikä keppien idea olikaan. Rene teki myös hienosti keppejä, kun sai alkuhöyryt juostua.


Illalla klo. 20:30-22 agitreenit Renellä Niinu Agility Sportilla ja Satun ohjaamat treenit.
Radalla oli paljon käännöksiä ja valssin teko oli itelle super vaikeaa oikea-aikaisesti.

Treenit sujui kuitenki loppujen lopuks oikein kivasti ja itelle jäi hyvä mieli.

Treenie jälkeen kotona koko lauman kans iltalenkki.



Tiistaina iltavuoro ja matokuurin aloitus


Keskiviikkona (7.10) koulupäivä kera kahen tentin. Lääkelaskutentti meni ainaki läpi, mutta vielä jännätään lääkehoidon tenttiä.

Koulusta kotiin, lauman kans reilu 1h lenkki, kotipihalla keppitreeniä ja illalla Riimillä alkoi kauon odotettu 2x2 pujottelukurssi! Kurssi kestää 7krt ja loppuu marraskuun 18pvä.

Niinulla Riimi oli super onnellinen. Ensin piti kentällä rallatella ja ihan vaan juosta tuhatta ja sataa. Alkuhuuman jälkeen jaksettiin keskittyä itse treeniin. Kotona ku ehittiin treenata pari kertaa, muistu hallissakin nopeasti mieleen mitä oltiin tekemässä. Liisa kertoi, että Riimi osaa neljä keppiä jo vallanmainiosta. Kotona treenattava eri kulkia vielä lisää ja lähetystä kauempaa. Seuraavalla kerralla todennäköisesti voidaan lisätä jo haastetta enemmän.

Videota ei treeneistä valitettavasti ole. Puhelin sekos videon loputtua totaalisesti, eikä suostu näyttämään videota. Jospa seuraavalla kerralla videotakin saataisiin treeneistä.
Pääasia, että Riimillä oli ainaki super kivaa :)

Jokaiselle kaksin kappalein nimilaattoja tilattu lisää!


Torstaina ennen iltavuoroa koirie kans reilu tunnin lenkki, kynsienleikkuut ja Riimin tassukarvojen siistiminen.


Tänään perjantaina (9.10) vapaapäivän kunniaks Henna ja Luna tulivat meitä hakemaan klo. 12 aikoina ja ajettiin Soukkaan. Hanikan luontopolkua lähettiin kiertämään.


Hennalla oli mukana myös hänen ystävänsä bortsu narttu, joten oli meijä äijillä ihmettelemistä heti autoon päästyä.

Jade oli oikein mainio kaveri, joka kyllä heti ilmotti Renelle ja Roylle jos liia lähelle tulivat. Hyvä vaan ko oli joku akka pitämässä jöötä.








Koirilla oli kyllä kivaa. Riimi ja Jade leikkivät yhessä kepeillä, Luna rallatteli yksinään ja välissä Riimin kans mehtäsä. Roy sai olla remmissä kiinni ja Rene meni omia matkojaan, vähä pidemmän kaavan kautta lenkkinsä.



6v 6kk ♥


Tää ilme x)



Miksen mä saa koskaan yhtäkään järkevää koiraa?




Kuinka ollakkaan, me ei eksytty kertaakaan!

Autolla 1,5h lenkin jälkeen meillä oli viisin kappalein tyytyväisiä koiria.

Suuret kiitokset Hennalle, kun viitsi napata meidät kyytille :) oli kyllä kivaisa lenkki.


Viikonloppu meneeki töiden merkeissä! Palaillaan siis ensi viikolla :)

8 kommenttia:

  1. Paljon noita nimilaattoja oikeen on? :D

    Cindyllä ja Fannylla on yhet jotka saa kätevästi siirrettyä esim eri pantaan ku niissä on semmoset jutut. Yhet laatat on missä ei oo puhelinnumeroita niin nekin sais sit käyttöön ku kaiverruttaa jossakin numerot :) Sit Cindylle tilasin ilmaseks Purinan kampanjassa laatan niin sit pitäs Fannylle tilata laatta Mustista ja Mirristä niin on sit samanverran laattoja kummallakin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei nyt kovin montaa ole, verrattuna näiden pantojen ja valjaiden määrään :) minä ku oon semmonen että melkei joka päivä täytyy olla eri panta kaulassa nii en myöskään jaksa nimilaattaa vaihella jatkuvasti.
      Roylla on esim pannoissa todella isot D-lenkit, että jos siittä ees kerranki ottaa nimilaatan pois, löystyy se o-rengas nimilaatassa.
      Roylla on ollu joskus parhaillaan 6-7 kpl. Tällä hetkellä 3 kpl, eli ennen tilausta oli enää yksi jäljellä. Kaikki tippuu mettää..
      Renellä ja Riimillä pysyny paremmin. Niillä on ehkä omia n. 7 kpl.

      Poista
  2. Sulla on todella kiva blogi. Kirjoitustyylisi on hyvä ja pitää mielenkiintoa yllä ja koirat on todella söpöjä. Toi on varmaan tosi hyödyllistä että on kepit omalla pihalla kun ne todella vaatii treenaamista varsinkin kun on itse kerännyt oppia että osaa opettaa niitä. :) Kiva myös kun muistat kantaa kameraa mukana. Kuvat on niin piristäviä. Sori kilometrikommentti mutta pääasia on että ihana blogi, jatka samaa mallia! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooi kiitos paljon <3 piristit mun iltaa. Ei haittaa yhtään pitkät kommentit. :)

      Poista
  3. Tunnen itteni laiskaksi, ku en oo koskaan omistanu yhtään nimilaattaa. Toisaalta, mitä nää niillä tekis kun niillä ei oo koskaan pantoja kaulassa, paitsi kytkettynä ollessa. Ehkä sitten, jos saisin joskus sopivat valjaat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä esim Roylla on vähä pakko olla. Se tuo myös turvaa mulle, jos se maalla lähtee jäljen perään tai haistaa ja katoaa, tiiän että sillä on panta kaulassa ja siinä nimilaatta.
      Rene ja Riimi ei niillä hirveesti tee mitään, paitsi kylläpä tuo neitiki yks ilta lähti iltalenkillä (aina sillo vapaana) jäneksen perään ko ihan vierestä lähti. Onneks ei ollu kauaa poissa. Roy ois varmaan vieläki sillä matkalla, jos irti ois päässy :D Meillä ei oo yleensä valjaat päällä ko ovat vapaina, mutta pannat todella usein. Nyt ko tilasin orbiloc valot, täytyy Renellä ja Riimillä ne kiinnittää valjaisiin jotta ne näkyy paremmin. Pääsee siis maalla kokeiluun ne, että mite näkyy peltolenkillä pimeällä :)

      Poista
  4. Aa noi nimilaatat<3 Itekki aatellu tilata omalle koiralle nimilaatan, mutta sisko kielsi laittaa nimen siihen. Mutta ei se ole nimilaatta ilman nimeä!:D Mun koirallakin olis varmaan miljoona eri nimilaattaa ku tarvikkeita on niin monenmoisia niin ei tarvi aina vaihdella nimilaatan paikkaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee, niimpä :D
      Meillä on montaa eri kokoa, väriä ja mallia. Niitä tulee koko aja lisää ja samalla niitä katoaaki yhtä nopsaa :') Riimillä yks tippu talvella ja kesällä se sit löyty Markuksen porukoiden pihalta, eikä mitää vikaa ollu :D on ne ainaki kestäviä, mut se o-rengas mukana on aina tosi surkea. Pitäs keksiä joku kikkakolmone siihenki.

      Poista